Lentomatka kokyonage-heitosta Suomen Aikidoliiton juhlanäytöksessä huhtikuussa 2010. Heittäjänä Juuso Kenkkilä. (Kuva: Marko Pikkarainen. Lähde: Suomen Aikidoliiton kotisivut.)

If you want to see all my posts, log in here. If you haven’t got an account yet, you can register here.

• “Hallituksen tohtoripilottihankkeen vaikutukset tiedejulkaisemiseen” (Puhe ja kieli, 1/2024, ss. 1-3) (0) 22.6.2024

  Kirjoitimme Puhe ja kieli -lehden toimittajien (lisäkseni Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta) kesken pääkirjoituksen lehden numeroon 1/2024 (ss. 1-3) aiheesta “Hallituksen tohtoripilottihankkeen vaikutukset tiedejulkaisemiseen”. Tässä on linkki tekstiin: https://journal.fi/pk/article/view/146484/93221

• Huutomerkkien prosodinen tulkinta (0) 13.4.2024

  Pidin Anne Riipan kanssa esitelmän JRE-RIICLAS 2022 -konferenssissa Tahitilla marraskuussa 2022. Kirjoitimme esitelmän pohjalta artikkelin, joka julkaistaan kesäkuussa 2024 Contextes et Didactiques -lehdessä. Artikkelin otsikko on “L’interprétation prosodique des points d’exclamation dans la parole des apprenants finnophones du français” (‘Huutomerkkien prosodinen tulkinta suomenkielisten ranskanoppijoiden puheessa’). Alla on artikkelin englanninkielinen tiivistelmä. “Each language has its own intonation ...

• Ymmärrysongelmien selvittäminen puhelintulkatussa turvapaikkahaastettelussa (0) 8.9.2023

  Julkaisin äskettäin (2023) Simo Määtän kanssa artikkelin “Resolving comprehension problems in a telephone-interpreted screening interview” Routledgen kustantamassa kirjassa Interactional dynamics in remote interpreting: Micro-analytical approaches (toim. De Boe, E., Salaets, H. & Vranjes, J.). Analysoimme tutkimuksessamme kahta puhelintulkattua jaksoa äänitetystä ja litteroidusta turvapaikkahaastattelusta, joka tehtiin Suomessa. Osallistujiin kuului virkailija, joka esitti kysymykset ja kirjoitti ...

• Suomenkielisestä tiedejulkaisemisesta (0) 23.6.2023

  Me Puhe ja kieli -lehden toimittajat kannoimme myös kortemme kekoon ja kirjoitimme lehden numeroon 1/2023 pääkirjoituksen siitä, miksi suomenkielinen tiedejulkaiseminen on tärkeää. Tekstin voi lukea tästä.

• Kuntouttajien uudelleen muotoilut autismikirjon poikien kuntoutuskeskusteluissa (0) 3.6.2023

  Minun ja Simo Määtän artikkeli kuntouttajien uudelleen muotoiluista ranskankielisten autismikirjon poikien kuntoutuskeskusteluissa on julkaistu Journal of Interactional Research in Communication Disorders -lehdessä. Artikkeli perustuu Atypical Interaction Conferencessa, Newcastlessä, kesäkuussa 2022 pitämäämme esitelmään. Viite: Wiklund, Mari & Määttä, Simo (2023): Interactional Functions of Therapists’ Reformulations in a Group Session Involving French-Speaking Children with Autism Spectrum Disorder. ...

• Autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittu epätyypillisyys (0) 12.3.2023

  Julkaisin äskettäin artikkelin autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaitusta epätyypillisyydestä Lari Vainion, Satu Saalastin ja Martti Vainion kanssa Puhe ja kieli -lehdessä. Artikkeli on julkaistu open access -muodossa. Abstrakti: “Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet ...

• Aikidoa Ranskassa / “Ranskaa raakana!” -podcastin vieraana (0) 30.11.2022

  Olin Johanna Isosävin vieraana “Ranskaa raakana!” -podcastissä ranskaan ja aikidoon liittyen. Jakson voi kuunnella tästä.

• Speech and Interaction of Preadolescents with Autism Spectrum Disorder: Focus on Prosody, Disfluencies and Comprehension Problems (0) 10.10.2022

  My scientific monograph entitled Speech and Interaction of Preadolescents with Autism Spectrum Disorder: Focus on Prosody, Disfluencies and Comprehension Problems was published by Springer in January 2023. Reference: Wiklund, Mari (2023): Speech and Interaction of Preadolescents with Autism Spectrum Disorder: Focus on Prosody, Disfluencies and Comprehension problems. Springer. (158 p.) DOI: https://doi.org/10.1007/978-981-19-8117-3 Abstract: The book focuses on ...

• Helsingin Sanomissa Portugalin metsäpaloihin liittyen (22.7.2022) (0) 22.7.2022

  Metsäpalo lounasravintolan ikkunasta katsottuna 15.7.2022. Minua haastateltiin Helsingin Sanomiin Portugalin metsäpaloihin liittyen kesällä 2022. Artikkeli julkaistiin 22.7.2022, ja sen voi lukea TÄSTÄ.

• Pääkirjoitus: “Avoimen tieteen eri puolet” (Puhe ja kieli, 1/2022) (0) 30.5.2022

  Kirjoitin muiden toimittajien (Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman) kanssa pääkirjoituksen avoimen tieteen eri puolista Puhe ja kieli -lehden numeroon 1/2022 (s. 1). Kirjoitus on myös julkaistu avoimesti verkossa.

• Aikido-lehden artikkeli “Minun tieni” (0) 6.12.2021

  Igarashi-sensein ukena Keravan Budosalilla 1990-luvun alussa. Ensimmäiset vuodet aikidon parissa Aloitin aikidon Keravan Sandokain junioriryhmässä elokuussa 1988. Olin silloin 10-vuotias, juuri 5-luokan aloittanut koululainen. Aloittamispäätökseen vaikutti mm. se, että isosiskoni oli harrastanut judoa, ja sitä kautta minäkin kiinnostuin budolajeista. Aikidon harjoitusajat sopivat minulle paremmin kuin judon, joten aloitin aikidon. Ryhmää ohjasi Kari Pohjasniemi-sensei, ja lapsia oli ryhmässä ...

• Kysymysten intonaatiosta suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa (0) 5.9.2021

  Olen tutkinut Anne Riipan kanssa kysymysten intonaatiota suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme on juuri hyväksytty julkaistavaksi Journal of French Language Studies -lehdessä. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka päämääränä on tutkia kaunokirjallisten tekstien käyttöä kielenopetuksessa ja erityisesti ranskan intonaation opettamisessa. Aineistomme kielenoppijat (n = 15) osallistuivat aineistonkeruun aikaan Helsingin yliopiston ...

• Pääkirjoitus ”Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” (Puhe ja kieli, 2/2021) (0) 20.8.2021

  Kirjoitin muiden Puhe ja kieli -lehden toimittajien kanssa pääkirjoituksen “Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” lehden numeroon 2/2021 (ss. 113-114). Pääkirjoitus on julkaistu avoimesti myös verkossa.

• Virittäjä-blogissa teksti koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa (0) 29.7.2021

  Virittäjä-blogissa on julkaistu minun ja Salla Kurhilan kirjoittama yleistajuinen teksti, joka pohjautuu Virittäjä-lehdessä julkaistuun tieteelliseen artikkeliimme koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa.

• Finn-Aikin videonäytös (2020) (0) 29.11.2020

  Aino Manninen tekee ikkyo-tekniikkaa. Ukena Jari Haapatalo. Kuvasimme aikido-oppilaideni kanssa marraskuussa 2020 Liikuntamyllyssä lyhyen aikidovideon Suomen Aikidoliiton 50-vuotisjuhlavuoden videonäytöskoosteeseen. Videossa esiintyvät Pekka Sipilä (2. dan), Aino Manninen (2. dan), Elsa Lehtonen (1. dan), Svetlana Berseneva (1. kyu) ja Wiklundien perheen edustajana tyttäreni Sophie Wiklund (7 vee). Videon on ammattitaidolla kuvannut ja leikannut Pekka Sipilä. Videon voi katsoa ...

• Autismikirjon lasten ryhmäkuntoutuksessa käytetyt responssistrategiat (0) 14.11.2020

  Olen tutkinut Simo Määtän kanssa ranskankielistä audiovisuaalista aineistoa, jossa kaksi naispuolista kuntouttajaa keskustelee neljän 11-13-vuotiaan autismikirjon pojan kanssa yksityisellä klinikalla Genevessä. Journal of Interdisciplinary Voice Studies -lehdessä julkaistavassa artikkelissamme esittelemme tuloksia tutkimuksistamme, jotka kohdistuvat kuntouttajien responssistrategioihin. Käytämme tutkimuksessamme keskustelunanalyysin menetelmiä yhdistettynä joihinkin diskurssianalyysin piiristä nouseviin näkökulmiin. Responssit joko hyväksyvät lasten puheenvuorot (kokonaan tai osittain) tai ...

• Puheen epäsujuvuus ja epäkieliopillisuus autismikirjon varhaisnuorten vuorovaikutuksessa (0) 2.10.2020

  Olen tutkinut Minna Laakson kanssa autismikirjon varhaisnuorten puheen epäsujuvuutta ja epäkieliopillisuutta. Journal of Autism and Developmental Disorders -lehdessä julkaistavan tutkimuksemme (Wiklund & Laakso, tulossa) mukaan autismikirjon varhaisnuorten puheessa esiintyy enemmän epäsujuvuutta kuin neurotyypillisten (ts. ei-autististen) verrokkien puheessa. Autismikirjon henkilöiden puheessa epäsujuvuuden osuus oli aineistossamme 26,4 %, kun taas verrokkiryhmässä vastaava osuus oli 15,5 %. Tuloksemme ...

• Koodinvaihdot ja prosodia (0) 10.8.2020

  Koodinvaihdolla tarkoitetaan kielen tai kielimuodon vaihtumista toiseksi samassa puhetilanteessa tai tekstissä. Koodinvaihtoja on tutkittu paljon, mutta niiden prosodisten piirteiden käsittely on jäänyt lähinnä maininnan tasolle. Lappalaisen (2004) mukaan koodinvaihdot on merkitty usein paralingvistisesti: vaihdoissa esiintyy muutos artikulaatiotavassa, äänenlaadussa tai sävelkorkeudessa taikka puhuja nauraa. Piccininin ja Garellekin (2014) kokeellisessa englanti-espanja -koodinvaihtoja käsittelevässä tutkimuksessa sama puhuja käytti ...

• Autistimikirjon poikien intonaation käyttö kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa (0) 21.7.2020

  Olen tutkinut Martti Vainion ja Kia Ihaksisen (Wiklund, Vainio & Ihaksinen, tulossa) kanssa autismikirjon varhaisnuorten intonaation käyttöä spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme julkaistaan pian Puhe ja kieli -lehden autismiteemanumerossa. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaan liittyy usein epätyypillisiä piirteitä. ...

• Prosodian rooli kuvailutulkkauksessa (0) 21.7.2020

  Taistelevat metsot (Ferdinand von Wright, 1886) Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan näkövammaisille suunnattua tulkkausta, jossa elokuvaa, TV-ohjelmaa, taideteosta tai muuta visuaalista kohdetta kuvaillaan siten, että sen sisältö tulee myös näkövammaisen henkilön saavutettaville. Vaikka prosodian (ts. puheen melodian, voimakkuuden, rytmin, painotuksen, taukojen ja äänenlaadun) merkitys kuvailutulkkauksessa on ilmeinen, prosodiaa on aiemmin tutkittu hämmästyttävän vähän kuvailutulkkausaineistoissa. Uudessa tutkimuksessamme (Hirvonen & ...

• Autismikirjon varhaisnuorten prosodisia erityispiirteitä (0) 2.12.2019

  Autismikirjon henkilöiden puheeseen sisältyy usein prosodisia erityispiirteitä. ‘Prosodialla’ tarkoitetaan sävelkulkuun, äänenvoimakkuuteen, puherytmiin, puhenopeuteen, tauotukseen ja äänenlaatuun liittyviä piirteitä. Meidän (Wiklund & Vainio, 2019) tutkimuksemme kohdistui kolmeen autismikirjon poikien puheen prosodiseen erityispiirteeseen: 1) tasaiseen intonaatioon, 2) laajoihin sävelkulun vaihteluihin ja 3) “poukkoilevaan” sävelkulkuun. Näiden piirteiden esiintymät osoittivat, että prosodiset ääripäät ovat tavallisia autismikirjon varhaisnuorten puheessa. Aineistossamme ...

• Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 4: monenkeskinen vuorovaikutus (0) 28.11.2019

  Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Monenkeskinen vuorovaikutus on tyypillisesti vaikeaa autismikirjon henkilöille. Moni autismikirjon henkilö saattaa kyetä sujuvaan vuorovaikutukseen keskustellessaan jonkun kanssa kahden kesken, mutta monenkeskisessä vuorovaikutuksessa hän saattaa jäädä kokonaan ulkopuoliseksi. Alla ...

• Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 3: väärinkäsitykset (0) 25.11.2019

  Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöt ovat väärinkäsitysten suhteen kokeneita konkareita. Useat kertovat, että heidät on varhaislapsuudesta lähtien ymmärretty säännöllisesti väärin. Kukin keksii omia ratkaisumallejaan ongelmiinsa ja pyrkii toteuttamaan niitä. Alla on kuitenkin joitakin vinkkejä siitä, ...

• Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 2: vuorovaikutukseen osallistuminen. (0) 24.11.2019

  Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat yksi autismikirjon häiriön keskeisimpiä oireita (APA, 2013). Ongelmakohtia on useita. Alla on listattu niistä joitakin ja annettu käytännön ohjeita vuorovaikutustilanteista selviytymiseen. A) Vuorovaikutuksen aloittaminen. Aloitteellisuus vuorovaikutuksessa on yleisesti ottaen ...

• Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 1: mistä asioista puhua kenellekin. (0) 24.11.2019

  Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöiden on tyypillisesti vaikeaa luoda ja ylläpitää ihmissuhteita (APA, 2013). Yksi tyypillinen ongelma heillä on rajojen hahmottamisessa: miten tietää, mikä ihmissuhde kuuluu mihinkin kategoriaan, ja miten hahmottaa kategorioiden välisiä rajoja. Tämä ...

• Ymmärrysongelmat ja vuorovaikutustaitojen opettaminen lievästi autististen varhaisnuorten kuntoutuskeskusteluissa (0) 28.7.2019

    Olen tutkinut ymmärrysongelmia ja vuorovaikutustaitojen opettamista autismikirjon varhaisnuorten kuntoutuskeskusteluissa Melisa Stevanovicin kanssa. Kuten tiedetään, autismiin liittyy monenlaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Artikkelimme (2018) lähtökohtana ovat aiemmassa tutkimuksessa tehdyt havainnot siitä, kuinka sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet näkyvät kuntoutuskeskusteluissa, joissa 11–13-vuotiaat lievästi autistiset, suomea äidinkielenään puhuvat pojat keskustelevat toistensa ja kuntouttajiensa kanssa. Keskustelunanalyysin menetelmää hyödyntäen pohdimme autististen poikien ongelmia ...

• Open class repair initiators in a telephone-interpreted asylum screening interview (0) 28.7.2019

  A study authored by Simo Määttä and me focuses on open class repair initiators in an asylum screening interview (duration 2: 22: 15). The interview took place in Finland, and it was telephone-interpreted between Finnish, language spoken by the officer, and French, language used by the asylum seeker. An open class repair initiator indicates that the ...

• Ungrammatical utterances and disfluent speech as causes of comprehension problems in interactions of preadolescents with highly functioning autism (0) 28.7.2019

    A recent study authored by me and Minna Laakso (2019) describes the role of ungrammatical utterances and disfluent speech in the creation of comprehension problems between the participants in group therapy sessions of preadolescents with autism. The speech of the autistic preadolescents included frequent disfluencies and morpho-syntactic problems, such as wrong case endings, ambiguous pronominal ...

• Podcast autististen varhaisnuorten vuorovaikutuksesta (0) 1.12.2018

  1.12.2018 Olin Johanna Isosävin vieraana Ranskaa raakana! -podcast-sarjassa. Johanna kuvailee jaksoa näin: “18. jaksossa vieraanani jatkaa Mari Wiklund, joka kertoo autististen nuorten vuorovaikutuksesta. Millaisia haasteita heillä on? Onko haasteissa eroja suomen- ja ranskankielisten välillä? Mari antaa myös neuvoja vuorovaikutukseen autististen henkilöiden kanssa.” LINKKI PODCASTIIN

• Podcast ranskan ääntämisestä (0) 14.11.2018

  14.11.2018 Olin Johanna Isosävin vieraana “Ranskaa raakana!” -podcast-sarjassa. Johanna kuvailee jaksoa näin: “17. jaksossa vieraanani on Ranskan ääntämisoppaan (2015) kirjoittaja, dos. Mari Wiklund. Hän kertoo ranskan kielen ääntämisestä. Mitkä äänteet tuottavat vaikeuksia erityisesti meille suomalaisille? Miten äänteitä kannattaa harjoitella? Marin vinkit auttavat niin kielenoppijoita kuin opettajiakin.” LINKKI PODCAST-JAKSOON

• Lausumien välisen riippuvuuden ilmaiseminen prosodisin keinoin (0) 13.11.2018

  13.11.2018 Monologinen puhe koostuu tyypillisesti temaattisista ja rakenteellisista kokonaisuuksista, ‘puhekappaleista’. Uusi puhekappale alkaa karkeasti sanottuna silloin, kun uusi lausuma alkaa edellisen lausuman alkua korkeammalta sävelkorkeuden tasolta. Myös puhekappaleiden sisällä lausumien välisiä suhteita ilmaistaan prosodisin keinoin. Tunnusmerkitön tapa ilmaista kahden peräkkäisen lausuman välistä suhdetta on aloittaa uusi lausuma edellisen loppua korkeammalta tasolta. Jos kuitenkin peräkkäiset lausumat liittyvät ...

• “Omenasieppari” – vuorovaikutustutkimusta tutkijoille, töitä autistisille ja kehitysvammaisille henkilöille (0) 20.6.2017

  Kesä on täällä ja ensimmäiset omenatkin nurkan takana! Nyt on siis aika varmistaa, ettei ylijäämäomenoista ole huolta tänä vuonna – kutsumalla Omenasiepparit kylään! Tiimit keräävät ylimääräiset omenat ja siistivät pihasi loistokuntoon. Samalla teet hyvää! Omenasieppari-tiimit koostuvat nimittäin kokonaisuudessaan kehitysvammaisista ja autismin kirjon henkilöistä. Osaavien ohjaajien johdolla he keräävät käyttämättä jäävät omenat, haravoivat pihasi ja rakentavat ...

• Prosodian ja alisteisuuden suhteesta (0) 29.4.2017

  Jatkan tässä blogipostauksessani tiivistelmää esitelmästä, jonka pidin Uusfilologisen yhdistyksen kuukausikokouksessa 27.4.2017. Kerron alla esitelmäni toisesta osasta, joka kohdistui prosodian ja alisteisuuden suhteeseen.  Yhteinen kriteeri ‘alisteisuuden’ määrittelyssä on ‘riippuvuus’ (dependency). Tämän käsityksen mukaan sivulause ei voisi esiintyä yksin, vaan päälauseen ja sivulauseen välillä vallitsee epäsymmetrinen riippuvuussuhde. Lisäksi toisinaan sivulausetta on pidetty päälauseen lauseenjäsenenä. Joidenkin tutkimusten mukaan sivulauseet antavat yleensä ...

• Puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta (0) 27.4.2017

    Pidin tänään esitelmän Uusfilologisen yhdistyksen (UFY:n) kuukausikokouksessa aiheesta “Puheen prosodian ja kirjoitetun kielen suhteesta”. Käytännössä puhuin puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta sekä puheen prosodian ja alisteisuuden suhteesta. Tiivistän alle keskeisimmät johtopäätökseni puheen prosodian ja välimerkkien suhteeseen liittyen. Jätän prosodian ja alisteisuuden välisen suhteen kuvailun myöhempää blogikirjoitusta varten, jotta postauksestani ei tule liian pitkä.  On tunnettua, että ...

• Toisen asemaan asettumisen vaikeus lievästi autististen henkilöiden keskusteluissa (0) 18.2.2017

  Autististen henkilöiden on tunnetusti vaikeaa asettua toisen asemaan. Täten heidän on myös vaikeaa ymmärtää toisten mielentiloja ja vuorovaikutuksellisia päämääriä sekä tehdä päätelmiä niiden perusteella. Vaikeus asettua toisen asemaan näkyy siksi myös keskustelun tasolla. Autististen henkilöiden on esimerkiksi vaikeaa ymmärtää vuorovaikutuksen implisiittisiä vihjeitä, heillä on taipumusta ymmärtää asiat kirjaimellisesti, ja heidän puheensa saattaa poukkoilla aiheesta toiseen. Autistiset ...

• Kirjoitetussa kielessä vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, puheessa useita (2) 16.2.2017

  Kun tutkin kirjoitustulkkausaineistoa, jossa tuotetun kirjoitustulkkeen on määrä vastata mahdollisimman tarkkaan puhetta totesin, että on kiinnostavaa, että kirjoitetussa kielessä on yleisesti ottaen vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, kun taas puheessa niitä on useita! Puheessa kappaleenjaot määritellään suhteessa sävelkorkeuden muutoksiin: karkeasti sanottuna puhekappale vaihtuu, kun uusi lausuma alkaa edellistä lausumaa korkeammalta sävelkorkeuden tasolta. Jos topikaalinen siirtymä on suuri, myös ...

• Hanke ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä (0) 12.2.2017

  Olen suunnittelemassa tutkimushanketta ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä. Hankkeen päämääränä olisi selvittää, millaiset ääntämisvirheet ja vierasperäisen intonaation piirteet aiheuttavat ymmärrysongelmia kielenoppijoiden ja näiden keskustelukumppanien välisessä vuorovaikutuksessa. Oma asiantuntemukseni kohdistuu ranskan kieleen, mutta mukaan hankkeeseen olisi tarkoitus saada myös muiden kielten tutkijoita. Tutkijat voisivat olla esimerkiksi foneetikkoja ja keskusteluntutkijoita, mutta myös muut kiinnostuneet ovat ...

• The reading process of dynamic text – A linguistic approach to an eye movement study (0) 10.1.2017

    Selina Shaminin ja Liisa Tiittulan kanssa kirjoittamani artikkeli silmänliikkeiden ja liikkuvan tekstin kielellisen prosessoinnin suhteesta on nyt julkaistu SKY Journal of Linguistics -lehdessä. Artikkeli liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan kirjoitustulkkausprojektiin, jossa työskentelin tutkijatohtorina vuosina 2011-2012. Tässä artikkelin abstrakti:  “Using eye-movement analysis, the article examines the reading process of speech-to-text interpretation involving dynamic text emerging letter by letter on the screen. ...

• Ymmärrysongelmat ja vajavainen ymmärrys (0) 18.12.2016

  Inspiroiduin pohtimaan ymmärrysongelmien luonnetta. Mielestäni on niin, että useinkaan kommunikaatio-ongelmien syynä ei ole suoranainen väärinymmärrys vaan useimmiten kyse on pikemminkin “vajavaisesta ymmärryksestä”. Ts. ymmärrämme jotakin jostakin asiasta, mutta emme ymmärrä koko sitä kokonaisuutta, joka olisi tarpeen ymmärtää. Emme siis välttämättä kovinkaan usein ymmärrä asioita täysin ‘väärin’. Ymmärrämme vain ‘liian vähän’. Missä sitten kulkee raja väärinymmärryksen ja ...

• Rakkaudesta vauvaa kohtaan (0) 25.11.2016

  (Klo 7.00): Tuli mieleen kirjoittaa lyhyesti suhteestani heinäkuussa syntyneeseen Emilia-vauvaan sekä siitä, miten tämä suhde on ajan saatossa kehittynyt. Rakastuin vauvaani heti, kun sain tietää olevani raskaana. Kyse oli silloin vasta mitättömän pienestä alkiosta, jolla ei ollut ihmisen muotoa. Siltikin rakastin. Rakastin ehkä tarkemmin sanottuna ajatusta siitä, että olin jälleen raskaana, sekä sitä potentiaalia, joka sisälläni ...

• Pilkku ja alisteisuus (0) 17.11.2016

  Olen väitöksen jälkeen tutkinut hieman myös pilkun prosodisen tulkinnan ja alisteisuuden ilmaisemisen välistä suhdetta. Tutkimusaineisto tuli ranskankielisestä radiolähetyksestä, jossa Albert Camus luki ääneen teoksensa Sivullinen (L’étranger) vuonna 1954. Tulosteni mukaan sivulauseen ja päälauseen välissä esiintyvä pilkku merkitään prosodisesti sävelkulun nousulla ja 0,4-0,6 sekuntia pitkällä tauolla 60 %:ssa tapauksista. Tämä ei ole yllättävää, koska sävelkulun nousu ilmaisee ranskassa ...

• Prosodian rooli puheen kontekstualisoinnissa (0) 17.11.2016

  Väittelin filosofian tohtoriksi tammikuussa 2009. Väitöskirjani (Lehtinen 2008) käsitteli puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Prosodialla tarkoitetaan sellaisia yhtä äännettä laajemmalle alalle ulottuvia puheen akustisia piirteitä kuin sävelkulkua, intensiteettiä, rytmiä, puhenopeutta ja tauotusta. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on “Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia”. Kopioin alle väitöskirjan suomenkielisen abstraktin: “Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. ...

• Musiikin nuottikuvion ja puheen intonaatiokuvion yhtäläisyyksiä (0) 17.11.2016

  Tutkin väitöskirjassani mm. HB-kuvioksi (haut: korkea; bas: matala) kutsuttua intonaatiokuviota. Kyseinen intonaatiokuvio koostuu karkeasti sanottuna intonaation noususta ja sitä välittömästi seuraavasta laskusta. Kuvio ilmaisee puheessa tietyn rakenteellisen ja temaattisen yksikön päättymistä. Ilmiön tehtävät ovat kuitenkin hieman erilaiset riippuen siitä, onko intonaation lasku suurempi (ns. “vahva variantti”) vai pienempi (ns. “heikko variantti”) kuin sitä edeltävä nousu. ...

• Verbittömät virkkeet dramatisoinnin välineinä teatterissa (0) 17.11.2016

  Olen puhutun kielen tutkija mutta askartelin jossain vaiheessa täysin harrastusluonteisesti ihan vähäsen kirjoitetun kielen parissa. Aiheena olivat verbittömät virkkeet Jean-Paul Sartren näytelmissä sekä niiden kääntäminen ranskasta suomeen. Kiinnostus aihetta kohtaan lähti pääasiassa opetuksesta (tämä oli kiva aihe opettaa opiskelijoille, koska finiittiverbittömiä virkkeitä löytyy paljon mm. ranskankielisistä lehdistä, ja ne ovat niissä tärkeä tyylikeino, kuten muut ...

• Liittovalmentajaksi (0) 11.11.2016

  Suomen Aikidoliiton hallitus on eilen kokouksessaan valinnut minut yhdeksi LIITTOVALMENTAJAKSI eli teknisen valiokunnan jäseneksi. Toimikauteni alkaa vuoden 2017 alussa ja kestää kaksi vuotta. Odotan innolla toimikauttani!! Kiitokset liiton hallitukselle luottamuksesta.  

• “Valokuvamallina” valokuvausoppaassa (2006) (0) 11.11.2016

    Minua on pyydetty yhden kerran elämässäni valokuvamalliksi… Kyse oli toimimisesta mallina valokuvausoppaan hämäräkuvausta käsittelevässä kappaleessa vuonna 2006. (Onneksi kyse oli nimenomaan HÄMÄRÄkuvauksesta, ja onneksi siitä on jo kymmenen vuotta aikaa… 😀 )   Lähde: Koli, Antti (2010): Starttiopas digikuvaukseen. Jyväskylä: Docendo.

• Prosodisten piirteiden multimodaalisesta luonteesta (0) 8.11.2016

  Puheen prosodisten piirteiden (sävelkulun, voimakkuuden, rytmin, taukojen, puhenopeuden, jne.) multimodaalinen luonne tulee esille muun muassa siinä, että ne toimivat yhteistyössä vuorovaikutuksen kielellisten piirteiden ja eleiden kanssa. Esimerkiksi luokkahuonetilanteissa opettajalla on käytössään monikanavainen järjestelmä, jota hän voi hyödyntää seuraavaa puhujaa valitessaan. Kielellisten keinojen lisäksi hän voi merkitä prosodisesti seuraavan puhujan valintaa ilmaisevan puhuttelusanan sekä katsoa, nyökätä tai osoittaa ...

• Puheen kontekstualisointiprosessi vs. noesis (0) 8.11.2016

  Jotakin tällaista mietin väitöskirjassani puheen kontekstualisoinnin luonteesta: että kontekstualisointi olisi kuin noesis Husserlin fenomenologiassa. Että eri kielen tasot – kuten leksikaalinen, syntaktinen, episteeminen, morfologinen, foneettinen, vuorovaikutuksellinen, jne. – olisivat noemoja eli eräänlaisia kognitiivisia rakenteita, ja näihin liittyvät raa’at aistimukset (äänteet, prosodiset piirteet, syntaktiset rakenteet, sanat, morfologiset elementit, puhekumppanin reaktioista aiheutuvat vuorovaikutukselliset piirteet, jne.) saisivat tietoisuudessa “informaationsa” intentionaalisen noesis-ajatusprosessin kautta. Kukin ...

• Sävelkulun loppunousut suomessa ja ranskassa (0) 8.11.2016

  Pian väittelemisen jälkeen puuhastelin hetken aikaa pienen vertailevan tutkimuksen parissa. Kyseisen tutkimuksen päämääränä oli vertailla ranskan intonaatiojärjestelmää ja Sara Routarinteen (2003) tutkimia sävelkulun loppunousuja nuorten Helsingissä asuvien tyttöjen puheessa. Tutkimukseni osoitti, että vaikka suomen ja ranskan intonaatiojärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja vaikka kyseiset kielet eivät ole sukua keskenään, lausumanloppuisten sävelkulun nousujen osalta niissä oli tutkitun aineiston valossa seuraavia ...

• Välimerkkien käytöstä chat-keskusteluissa (0) 8.11.2016

  Jatko-opintojeni loppuvaiheilla minulla oli joitakin tutkimusharrastuksia, jotka liittyvät välimerkkien käyttöön ranskankielisissä chat-keskusteluissa. Tutkimusteni mukaan kirjoitetussa kielessä tavallisesti pisteen ilmaisemaa päättyvyyttä chat-keskusteluissa ilmaisi useimmiten “nollamerkki” eli välimerkin poisjättäminen. Jatkuvuutta puolestaan ilmaisi kolme pistettä. Lisäksi kolmea pistettä käytettiin mm. vuoron fragmentoimiseen, ja se liittyi myös usein erilaisiin puhetoimintoihin kuten uuden osallistujan mukaan tulemiseen, tervehdyksiin, puhutteluun ja chatistä poistumiseen. Pisteiden lukumäärä ei ...

• Katsekäyttäytyminen ja dynaamisen tekstin kielellinen prosessointi (0) 6.11.2016

  Tein kirjoitustulkkaushankkeessa työskennellessäni (v. 2011-2012) yhteistyötä mm. tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa. Yhteistyön pohjalta syntyi mm. artikkeli, joka käsittelee silmänliikkeiden ja dynaamisen tekstin kielellisen prosessoinnin suhdetta kirjoitustulkkauksessa. Kirjoitin artikkelin yhteistyössä Selina Sharminin (Tampereen yliopisto) kanssa. Selina Sharmin on artikkelin ykköskirjoittaja, ja juttu julkaistiin osana hänen väitöskirjaansa vuonna 2015. Tutkimuksemme tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan dynaamisen tekstin sana sanalta ...

• Ranskan ja suomen äänteissä on eroja (0) 6.11.2016

  Julkaisin vuonna 2015 Ranskan ääntämisoppaan. Tässä katkelma oppaan esipuheesta: “Ranskan kielen äänteet tuottavat usein ongelmia suomea äidinkielenään puhuville kielenoppijoille. Syynä tähän ovat kielten varsin erilaiset äännejär­jestelmät. Yhtäältä ranskassa on joitakin foneemeita, joita suomessa ei ole lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi frikatiivit eli hankausäänteet /ʒ/ (esim. sanassa jeune, ’nuori’) ja /ʃ/ (esim. sanassa vache, ’lehmä’). Toisaalta jotkut sinänsä tutut ...

• Intonaation nousu puheessa vs. kappaleenjako kirjoitetussa kielessä (0) 6.11.2016

  Työskentelin vuosina 2011-2012 tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, joka kohdistui kirjoitustulkkaukseen. Kirjoitustulkkausta tarvitaan kommunikoinnin apuvälineeksi kuuroille ja huonokuuloisille. Kirjoitustulkkauksessa tulkki siirtää puheen mahdollisimman tarkasti kirjoitettuun muotoon siten, että se tulee näkyville tietokoneruudulle tai valkokankaalle. Sain tutkimuksissani selville mm. sen, että kirjoitustulkit pitävät intonaation nousua topikaalista siirtymää ilmaisevana merkkinä. Kun puheessa tapahtui nk. pitch reset, eli karkeasti ...

• Autististen henkilöiden kohtaaminen (0) 6.11.2016

  Ryhdyin erään kollegani kanssa käymäni keskustelun johdosta pohtimaan, miten autistisia henkilöitä tulisi kohdata. Mieleeni tulevat äkkiseltään seuraavat asiat: KATSEKONTAKTI: Autistiset henkilöt välttelevät tyypillisesti katsekontaktia. Tämän arvellaan johtuvan mm. aistiyliherkkyyksistä ja tästä aiheutuvasta aistien ylikuormittumisesta. Autististen henkilöiden on siksi muita vaikeampaa keskittyä puheen tuottamiseen, jos he joutuvat katsomaan puhekumppaniaan silmiin. Kuuntelemisen aikana katsekontaktin pitäminen ei ole yhtä vaikeaa. ...

• Pisteet ja pilkut sekä intonaatio (0) 6.11.2016

  Julkaisin vuonna 2015 ranskalaisessa L’information grammaticale -lehdessä artikkelin intonaation ja välimerkkien havaitsemisen suhteesta. Tutkimukseni mukaan syvä intonaation lasku, joka saavuttaa puhujan äänialan pohjan ja jota seuraa tauko (ns. “B-B-” -kontuuri) liitetään vahvasti pisteen läsnäoloon. Jos lasku on vähemmän syvä (ns. “BB”-kontuuri), eli lasku on huomattava mutta ei saavuta puhujan äänialan pohjaa, assosiaatio pisteeseen on vähemmän voimakas. Mertensin teorian ...

• Tyttöjen ja poikien arvosanojen eroista (0) 6.11.2016

    Kirjoitin viime keväänä seuraavan lyhyen blogitekstin yliopistopedagogiikan aineopintojen “Koulutus kansainvälisessä toimintaympäristössä” -kurssin (YA3) blogiin. Olen laatinut aiheesta myös keskusteluartikkelin, jossa viittaan laajasti lähteisiin, taustoitan ongelmaa, jne. Tekstin julkaisuprosessi on kuitenkin vielä kesken, joten en voi vielä linkittää sitä tähän.   TYTTÖJEN JA POIKIEN ARVOSANOJEN EROISTA “Sirkku Kupiainen piti kurssilla esitelmän 17.3.2016 aiheesta “From Compulsory to Upper Secondary Education in Finland”. Esitelmässä nousivat esille mm. ...

• Gozo Shiodan video (0) 5.11.2016

  Gozo Shioda sensei (10. dan, Yoshinkan aikidon perustaja) oli yksi idoleitani teinivuosinani. Katsoin hänen videoitaan ja luin hänen kirjojaan ja haastattelujaan (ja opin mm. sillä tavalla englantia). En ehtinyt koskaan käymään hänen treeneissään, koska hän kuoli jo vuonna 1994, eikä hän käynyt Suomessa vetämässä leirejä. Olisi pitänyt lähteä käytännössä varmaan Japaniin saakka. Anyway, tämä videokooste on ...

• Patrick Bénézin bokken-opetusvideo (2009) (0) 31.10.2016

  Alla oleva video on kuvattu Patrick Bénézi sensein (7. dan Aikikai, shihan) leirillä Cercle Christian Tissier‘ssä, Vincennesissä, Ranskassa, joulukuussa 2009. Toimin videolla yhtenä ukena (heti videon alussa). Videon on koonnut Pascal Jesset. (Olen videolla ilman hakamaa ja lainakamppeissa, koska en saanut matkatavaroitani lentokentällä… Helsingin lentokentällä oli juuri tuolloin se yksi suuri, monta päivää kestänyt, matkatavarasotku.)

• Steven Seagalin aikidoa elokuvissa (0) 22.8.2016

  Törmäsin Facebookissa videoon, johon on koottu aikidopätkiä Steven Seagalin elokuvista. Se on kyllä hyvä. Seagalhan on 7. dan aikidossa, ja hänellä on shihan-opettaja-arvo (eli korkein mahdollinen opettaja-arvo; itse olen shidoin). Tissier on ymmärtääkseni ollut hänen kanssaan jonkin verran tekemisissä (ainakin ollut joissain samoissa näytöksissä). Itse en ole koskaan tavannut häntä, ja aikido, jota teen, on ...

• Jos aikuiset reagoisivat asioihin kuten lapset (0) 19.8.2016

  Tämä video on mielestäni ihan hulvattoman hauska.. (En tunne noita näyttelijöitä, tms. Satuin vain törmäämään tähän videoon Facebookissa.) Video sai minut ajattelemaan, että oikeastaan on jossain mielessä vähän harmi, että ihmiset aikuistuvat. Sosiaalinen todellisuus olisi niin paljon läpinäkyvämpi, jos aikuiset reagoisivat asioihin kuten lapset..

• Antin aikidovideo (0) 19.8.2016

  Linkitän tähän tänään ystäväni ja pitkäaikaisen aikidokollegani, Antti Pekkarisen, uuden videon. Motiivina tähän on toisaalta halu tuoda esiin minulle rakasta lajia, toisaalta halu näyttää, että osataan sitä Suomessakin tehdä aikidoa (eikä pelkästään esim. Ranskassa ja Japanissa). Tietenkin olen ylpeä myös siitä, että Antti on ohjannut treenejä perustamassani ja johtamassani aikidoseurassa, Finn-Aikissa, muistaakseni vuodesta 2002 lähtien. Hän toimi ensin ...

• Video: Christian Tissier 8. dan Aikikai (0) 6.8.2016

  Tämä tapaus oli niin merkittävä, että täytyy linkittää video blogiinkiin..

• Christian Tissier – 50 Years in Aikido (0) 10.7.2016

  Su 10.7.2016 Upotan alle aikido-opettajastani, Christian Tissier shihanista, tehdyn dokumentin. Mielestäni se on hyvin kiinnostava. Omaan elämääni Christian Tissier on vaikuttanut monella tavalla: sen lisäksi, että hän on ollut aikido-opettajani viimeiset 20 vuotta, hän oli myös ensimmäinen ihminen, joka kannusti minua opiskelemaan ranskaa. Kun osasin jo jonkin verran ranskaa, mutta olin vielä arka puhumaan, hän kannusti ...

• Interactional Challenges in Conversations with Autistic Preadolescents: The Role of Prosody and Nonverbal Communication in Other-Initiated Repairs (0) 20.6.2016

  Ma 20.6.2016 (Klo 23.17): En ollut periaatteessa ajatellut käyttää tätä blogia tieteellisten julkaisujeni ja muiden töideni näkyvyyden lisäämiseen. Mutta tuota ööh… Muutin mieltäni. 😀 Tässä yhden viimeaikaisen julkaisuni viite: Wiklund, Mari (2016): Interactional Challenges in Conversations with Autistic Preadolescents: The Role of Prosody and Nonverbal Communication in Other-Initiated Repairs. Journal of Pragmatics 94, 76–97 (julkaistu myös internetissä). Artikkeli on ...

• Dosentuuri (0) 27.1.2015

  Minut nimitettiin Helsingin yliopiston ranskalaisen filologian dosentiksi 20.1.2015.

• Juttu Humanistilehdessä (0) 20.10.2014

  Ma 20.10.2014 Tänään julkaistiin tällainen juttu Helsingin yliopiston Humanistilehdessä. Juttu liittyy lievästi autististen henkilöiden vuorovaikutusta koskevaan tutkimukseeni.  

• “Salil eka” -video (0) 3.6.2014

  Ti 3.6.2014 Sipilän Pekka teki Finn-Aikin aamutreeneissä Salil eka -nimisen videon, jossa esitellään aikidon erilaisia ukemeita sekä kehonhallintaliikkeitä, joita Tung Bui on opettanut seurassamme.  

• “Aikido – Street Story” (0) 11.3.2014

  Ti 11.3.2014 Tsekkiläiset ovat tehneet ihan hauskan aikidolyhytelokuvan. Sen nimi on Aikido – Street Story. Tunnen tuon pääosan esittäjän. Olemme treenanneet yhdessä leireillä Ranskassa. Hyvää työtä! =) )

• H-P:n haastattelu (0) 8.3.2014

  La 8.3.2014 H-P Virkin äskettäin julkaistuun kirjaan, Action! Stuntkohtausten suunnittelu ja kuvaus, liittyen on tehty myös julkaisuhaastattelu. Haastattelun voi lukea tästä. Haastattelun otsikko on Kirjan perusajatus ei saa unohtua e-kirjan uusien mahdollisuuksien vuoksi.

• Action! Stuntkohtausten suunnittelu ja kuvaus (0) 14.2.2014

  Pe 14.2.2014 Harri-Pekka Virkin kirjoittama Action! Stuntkohtausten suunnittelu ja kuvaus -kirja on julkaistu! Tsekkaa tästä. Tässä vielä iTunes-linkki. Aikidoa kirjassa edustamme minä ja Juuso Kenkkilä. (Joskin ihan lyhyesti vain..) 🙂 Kirjassa on myös linkki Finn-Aikin sivuille. Asiaa… (Kiitti H-P! 🙂 )

• Parkour-video (0) 2.10.2013

  TI 2.10.2013 Katsoin pitkästä aikaa erään parkour-videon, jota pidän tosi vaikuttavana. Linkitän sen tähänkin. (En itse ole koskaan treenannut parkouria. Olen vain käynyt Tung Buin ohjaamisssa Acrobatic Body Control -treeneissä, joissa on vaikutteita mm. parkourista. Mutta näitä parkour-videoita on kyllä välillä viihdyttävää katsella… 😀 ).