Kirjoitimme Puhe ja kieli -lehden toimittajien (lisäkseni Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta) kesken pääkirjoituksen lehden numeroon 1/2024 (ss. 1-3) aiheesta “Hallituksen tohtoripilottihankkeen vaikutukset tiedejulkaisemiseen”. Tässä on linkki tekstiin: https://journal.fi/pk/article/view/146484/93221
Pidin Anne Riipan kanssa esitelmän JRE-RIICLAS 2022 -konferenssissa Tahitilla marraskuussa 2022. Kirjoitimme esitelmän pohjalta artikkelin, joka julkaistaan kesäkuussa 2024 Contextes et Didactiques -lehdessä. Artikkelin otsikko on “L’interprétation prosodique des points d’exclamation dans la parole des apprenants finnophones du français” (‘Huutomerkkien prosodinen tulkinta suomenkielisten ranskanoppijoiden puheessa’). Alla on artikkelin englanninkielinen tiivistelmä.
“Each language has its own intonation system (Hirst et Di Cristo, 1998). French is characterised by large pitch movements (e.g. Di Cristo, 1998; Mertens, 2008; Morel et Danon-Boileau, 1998; Rossi, 1999), whereas the intonation of Finnish is characterised by a certain monotony created by a narrow variation range of fundamental frequency (Iivonen, 1998). In this article, we compare the prosodic interpretation of exclamation marks by Finnish-speaking learners of French and by a control group consisting of native speakers of French. Our results show that in 64% of cases, native speakers of French interpret exclamation marks with a final ‘rising-falling’ pitch movement. This is not surprising, because according to previous studies (Delais-Roussarie et al., 2015; Di Cristo, 2016), this type of pitch contour is typical of exclamations of French. In the speech of the Finnish-speaking learners of French, this type of pitch contour is more rare: it occurs only in 30.7% of cases. In addition, the falling part of the pitch movement is shorter in the speech of the Finnish-speaking learners than in the speech of the native speakers. Most often, the Finnish-speaking learners mark the presence of an exclamation mark by a pitch fall (37.3%). This type also occurs in the speech of the native speakers, but more rarely (20%). The exclamation marks can also lead to a pitch rise both in the speech of the native speakers (16%) and in the speech of the Finnish-speaking learners (22.7%), but this is not very frequent. Out data consist of recordings where 15 Finnish-speaking learners of French and five native speakers of French read aloud an extract of a dialogue drawn from the play Waiting for Godot (Beckett, 1952). The Finnish-speaking informants are university students who attended a French course at the Language Centre of the University of Helsinki (Finland). Their proficiency level of spoken French is A1-A2 (CEFR, 2022). The native speakers of French are Erasmus students at the University of Helsinki.”
Opetan lukuvuonna 2023-2024 Portfoliotyöskentelyä (KIK-415) ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin opintosuunnassa yhdessä Johanna Isosävin ja Sabine Kraenkerin kanssa. Oma ryhmäni koostuu toisen vuoden opiskelijoista. Opetuskieli on suomi. Kurssin ohjelma löytyy Moodlesta.
Opetan syksyllä 2023 (periodeilla I ja II) Ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin opintosuunnassa Texte et contexte I (Teksti ja konteksti I, KIK-FR 121) -kurssia. Kurssilla harjoitellaan mm. tiedonhakua, kääntämistä ja tekstinymmärtämistä sekä kielitieteellistä ja kontrastiivista (suomi-ranska) analyysiä. Opetus pidetään tiistaisin klo 10-12 Metsätalon salissa 18. Opetuskieli on ranska. Kurssin materiaalit julkaistaan Moodlessa.
Opetan syksyllä Ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin opintosuunnassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattua luentosarjaa ranskan fonetiikasta. Luentosarja on osa Phonétique et prononciation (Fonetiikka ja ääntäminen, KIK-FR 112) -kurssia, jossa käytännön ääntämistä opettaa yliopistonlehtori Mélanie Buchart. Teorialuennot pidetään maanantaisin klo 10-12 Metsätalon salissa 12. Kurssilla opiskelijat oppivat hallitsemaan fonetiikan ja fonologian peruskäsitteet ja yksiköt sekä tutustuvat mm. ranskan foneemien piirteisiin, sidontaa ja ketjuttamista koskeviin sääntöihin sekä foneettisen transkriboinnin perusteisiin. Opetuskieli on ranska. Luennon materiaalit julkaistaan Moodlessa.
Opetan syksyllä 2023 Ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin opintosuunnassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattua Grammaire I (Kielioppi I, KIK-FR 111) -kurssia. Opetus pidetään maanantaisin klo 14-16 ja keskiviikkoisin klo 10-12 Metsätalon salissa 35. Kurssilla käydään perusteellisesti läpi ranskan normatiivista kielioppia ja pyritään harjoittelun kautta luomaan kieliopillisia automatismeja, opetellaan kieliopillista metakieltä sekä opetellaan perustelemaan omia kieliopillisia valintoja normatiivisen kieliopin sääntöjen perusteella. Opetuskieli on ranska. Kurssin ohjelma ja materiaalit julkaistaan Moodlessa. Kurssimateriaaleihin kuuluvat mm. digitalisoidut kielioppitehtävät vastauksineen.
Julkaisin äskettäin (2023) Simo Määtän kanssa artikkelin “Resolving comprehension problems in a telephone-interpreted screening interview” Routledgen kustantamassa kirjassa Interactional dynamics in remote interpreting: Micro-analytical approaches (toim. De Boe, E., Salaets, H. & Vranjes, J.). Analysoimme tutkimuksessamme kahta puhelintulkattua jaksoa äänitetystä ja litteroidusta turvapaikkahaastattelusta, joka tehtiin Suomessa. Osallistujiin kuului virkailija, joka esitti kysymykset ja kirjoitti pöytäkirjaa suomeksi, tulkki, joka käänsi suomen ja ranskan välillä sekä turvapaikanhakija, joka kommunikoi tulkin kanssa ranskaksi. Tulkin ja haastateltavan väliset ymmärryssongelmat olivat tilaisuudessa hyvin tavallisia ja huomiota herättäviä, joten tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää näiden ongelmien syitä ja ratkeamismekanismeja. Tätä varten analysoimme valitsemiemme katkelmien kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia piirteitä. Analyysimme perustuvat pääasiassa keskustelunanalyysiin (KA). Lisäksi otamme huomioon puhelintulkkaukseen liittyvät rajoitteet sekä tulkin ja haastateltavan erilaiset kielelliset resurssit. Näin ollen KA-lähestymistapa yhdistetään tutkimuksessa näkemyksiin, jotka perustuvat tulkkaustutkimukseen ja vuorovaikutussosiolingvistiikkaan
Lähdeviite:
Määttä, Simo & Wiklund, Mari (2023): Resolving comprehension problems
in a telephone-interpreted screening interview. In: De Boe, E., Salaets, H. & Vranjes, J. (eds.), Interactional dynamics in remote interpreting: Micro-analytical approaches. Routledge, New York / London, 42-65. [Routledge Advances in Translation and Interpreting Studies].
Me Puhe ja kieli -lehden toimittajat kannoimme myös kortemme kekoon ja kirjoitimme lehden numeroon 1/2023 pääkirjoituksen siitä, miksi suomenkielinen tiedejulkaiseminen on tärkeää. Tekstin voi lukea tästä.
Minun ja Simo Määtän artikkeli kuntouttajien uudelleen muotoiluista ranskankielisten autismikirjon poikien kuntoutuskeskusteluissa on julkaistu Journal of Interactional Research in Communication Disorders -lehdessä. Artikkeli perustuu Atypical Interaction Conferencessa, Newcastlessä, kesäkuussa 2022 pitämäämme esitelmään.
Viite:
Wiklund, Mari & Määttä, Simo (2023): Interactional Functions of Therapists’ Reformulations in a Group Session Involving French-Speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Interactional Research in Communication Disorders 14(2), 312-327. DOI: https://doi.org/10.1558/jircd.24413
Tiivistelmä:
Background: In this article, we analyze a group therapy session involving four 11- to 13-year-old French-speaking boys with autism spectrum disorder (ASD) and their two female therapists. We focus on speaking turns in which the therapists reformulate the contents of a preceding turn produced by a child.
Method: Methodologically, the study is based mainly on conversation analysis.
Results: The analyses show that the therapists clearly aim to achieve meaningful learning outcomes with regard to the topic of conversation, and the reformulations constitute an essential tool in this process. Most often, reformulations are used to provide a more compact and more effective formulation of the turn in terms of the topic of conversation. Sometimes, a reformulation is used to assist a speaker who is experiencing problems with the formulation of their utterances. The reformulations also often include signs of approval and constitute positive feedback for the children. In some contexts, for example, in the case of turns including sensitive content, reformulations can constitute a strategy of avoiding repetition.
Julkaisin äskettäin artikkelin autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaitusta epätyypillisyydestä Lari Vainion, Satu Saalastin ja Martti Vainion kanssa Puhe ja kieli -lehdessä. Artikkeli on julkaistu open access -muodossa.
Abstrakti:
“Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.”
Viite:
Wiklund, Mari; Vainio, Lari; Saalasti, Satu & Vainio, Martti (2022): Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla [Perceived Atypicality of Speech Prosody of Finnish-Speaking Preadolescents with Autism Spectrum Disorder]. Puhe ja kieli 42(4), 309-330 (available online).