Netistä lainattu autismiaiheinen kuva. Kuvan poika ei liity tutkimuksiini.

Ryhdyin erään kollegani kanssa käymäni keskustelun johdosta pohtimaan, miten autistisia henkilöitä tulisi kohdata. Mieleeni tulevat äkkiseltään seuraavat asiat:

• KATSEKONTAKTI: Autistiset henkilöt välttelevät tyypillisesti katsekontaktia. Tämän arvellaan johtuvan mm. aistiyliherkkyyksistä ja tästä aiheutuvasta aistien ylikuormittumisesta. Autististen henkilöiden on siksi muita vaikeampaa keskittyä puheen tuottamiseen, jos he joutuvat katsomaan puhekumppaniaan silmiin. Kuuntelemisen aikana katsekontaktin pitäminen ei ole yhtä vaikeaa. Autistiset henkilöt osaavat myös käyttää katsetta palautteen välineenä. Heidän kanssaan kommunikoidessa olisi siis tärkeää antaa mahdollisuus katsekontaktiin, mutta välttää katsekontaktin ottamista väkisin. On myös syytä muistaa, että se, että autistinen henkilö ei pidä koko ajan katsekontaktia ei tarkoita sitä, etteikö hän kuuntele ja/tai ole kiinnostunut siitä, mitä hänelle sanotaan!
• ETÄISYYS: Aistiyliherkkyydet vaikuttavat myös siihen, minkälainen etäisyys on autistisen henkilön kannalta sopiva. Autistiset henkilöt vaistoavat herkästi toisten tunnetiloja, ja minuuden rajojen hahmottaminen saattaa olla heille muita vaikeampaa. Tästä syystä johtuen he saattavat herkästi tavallaan siirtää toisen tunteet itseensä ja ahdistua, jos vaistoavat negatiivisia tunteita puhekumppanistaan. Tästä syystä johtuen riittävä fyysinen etäisyys sekä rauhallinen ja positiivinen mielentila ovat tärkeitä autististen henkilöiden kanssa kommunikoitaessa. Kirjallinen viestintä saattaa olla toisinaan suullista viestintää parempi vaihtoehto, mikäli epäilet, että asiasi on luonteeltaan sellaista, että et pysty pitämään itseäsi rauhallisena siitä puhuessasi.
• KIELENKÄYTTÖ: Autistisilla henkilöillä on taipumusta ymmärtää asioita kirjaimellisesti. Vältä siis heidän kanssaan kommunikoidessasi metaforista kielenkäyttöä ja muuta implisiittistä viestintää. Jos tahtoisit kuulla jostakin lisää, on parempi muotoilla kehotus suoraan eikä käyttää esimerkiksi jotakin dialogipartikkelia ja/tai intonaatiota ilmaisemaan sitä, että toivoisit sanottuun vielä jatkoa. Ja jos toivot autistisen henkilön lopettavan puhumisen, kannattaa siihenkin käyttää suoria keinoja, koska implisiittiset vihjeet (kuten ei-kielelliset pitkästymistä ilmaisevat merkit) eivät välttämättä mene perille ainakaan heti. Muista kuitenkin hienotunteisuus: autistiset henkilöt voivat olla hyvinkin herkkätunteisia ja pahastua helposti. Autistisilla henkilöillä on myös mm. taipumusta hyppiä aiheesta toiseen hieman epäjohdonmukaisesti. Tämä kannattaa ottaa huomioon heidän kanssaan kommunikoidessa. Jos tahdot palata takaisin edelliseen aiheeseen, voit hyvin tehdä niin. Ja jos käsiteltyjen aiheiden välinen yhteys jää sinulle epäselväksi, voit kysyä sitäkin, jotta väärinkäsityksiä ei synny. Autististen henkilöiden puheen intonaatio voi olla hieman poikkeava. Se voi olla esimerkiksi huomattavan tasainen, ailahdella laidasta laitaan tai vaikuttaa poukkoilevalta. Puhenopeus voi olla keskimääräistä korkeampi, puheääni voi olla nariseva tai nasaalinen, puherytmi saattaa olla nykivä tai tauous poikkeava. Näihin piirteisiin ei ole syytä kiinnittää huomiota autististen henkilöiden kanssa kommunikoitaessa eikä niille etenkään pidä yrittää keksiä mitään sen kummempia merkityksiä.
• VÄÄRINKÄSITYKSET: Yllä kuvatut tekijät voivat aiheuttaa väärinkäsitystilanteita autististen ja ei-autististen henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi väärinkäsityksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että autististen henkilöiden on vaikeaa asettua toisen asemaan. Heidän on tästä syystä johtuen muita vaikeampaa ymmärtää esimerkiksi sitä, millaisen kuvan he antavat itsestään ulospäin. He saattavat vaikuttaa ulospäin vaikkapa ylimielisiltä, vaikka olisivat todellisuudessa vain ylitsepursuavan innostuneita. He voivat myös vaikuttaa välinpitämättömiltä, vaikka olisivat todellisuudessa vain hieman masentuneita, vuorovaikutukseen lannistuneita ja/tai vahvasti omiin kiinnostuksenkohteisiinsa uppoutuneita. He voivat myös vaikuttaa provosoivilta, vaikka yrittäisivät vain olla aktiivisia ja osallistua ja kenties olla hauskoja; autististen henkilöiden huumorintaju on usein hieman poikkeava. Kannattaa myös varautua siihen, että autistiset henkilöt saattavat täräyttää suoraan sellaisia asioita, joita ei yleensä sanota suoraan. Se ei perustu haluun olla epäkohtelias tai epäkorrekti vaan vaikeuteen nähdä asiat muiden näkökulmasta.

Olen julkaissut tästä aihepiiristä mm. seuraavat artikkelit:

• Wiklund, Mari (2016): Interactional Challenges in Conversations with Autistic Preadolescents: The Role of Prosody and Nonverbal Communication in Other-Initiated Repairs. Journal of Pragmatics 94, 76–97 (julkaistu myös internetissä).
• Wiklund, Mari (2012): Gaze behavior of pre-adolescent children afflicted with Asperger Syndrome. Communication & Medicine 9(2), 173–186 (julkaistu myös internetissä). (Artikkeli löytyy mm. Academia.edu:sta.)
• Lehtinen, Mari (2012): “Aiheesta toiseen” – Ymmärrysongelmatilanteita Asperger-nuorten kuntoutuskeskusteluissa. In: Leskelä, L. & Lindholm, C. (eds.), Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Kehitysvammaliitto, Helsinki, 235-277. [Kehitysvammaliiton tutkimuksia, 6]. (Artikkeli löytyy mm. Academia.edu:sta.)