Suoritin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan järjestämän Yliopistopedagogiikan perusteet -kurssin (10 op) lukuvuonna 2008-2009. Kurssia koordinoivat Juha Himanka ja Kristiina Pirnes. Koostin tähän blogientryyn kurssisuorituksena vaaditun portfolion.
JOHDANTO
Humpeda-kurssin anti jakautui osaltani karkeasti seuraaville viidelle tasoille: 1) yliopisto-opetukseen liittyvän yleistiedon lisääminen, 2) vuorovaikutuksellisten, yhteistoiminnallisten, opiskelijalähtöisten ja konstruktivististen opetusmenetelmien tuntemuksen parantaminen ja niiden integrointi omaan opetukseen, 3) TVT-apuvälineiden tuntemuksen laajentaminen ja uusien apuvälineiden integrointi tulevaan opetukseen, 4) vertaispalautteen saaminen omasta opetuksesta sekä tavoiteltavan kehityssuunnan hahmottuminen kokeneempien opettajien esimerkkien valossa, ja 5) tutustuminen muihin uransa eri vaiheessa oleviin ja eri humanistisia aloja edustaviin yliopisto-opettajiin sekä mahdollisuus päästä tekemään yhteistyötä näiden kanssa.
Yllä mainittu kohta (1) toteutui mm. lähiopetuskerroilla pidettyjen esitysten kautta. Tällaisia olivat esimerkiksi opettajien pitämät lyhyehköt luentotyyppiset esitykset sekä kurssilaisten pitämät kirjaesitelmät. Lisäksi yliopisto-opetukseen liittyvää yleistietoa karttui kurssiin liittyvästä oheiskirjallisuudesta, humanistisen tiedekunnan opetuksen kehittämispäivästä sekä tietenkin kaikista keskusteluista, joita kävimme lähiopetuskertojen puitteissa ja niiden välillä eri yhteyksissä.
Kohta (2) tuli esille monellakin eri tavalla. Kurssin alkupuolella vuorovaikutuksellisuudesta, yhteistoiminnallisuudesta, opiskelijalähtöisyydestä ja konstruktivistisuudesta puhuttiin paljon lähiopetuskertojen yhteydessä. Lisäksi pienryhmämme, ‘Vuorovaikutus’-ryhmän, maaliskuun alussa kurssilla pitämä työpaja liittyi vuorovaikutuksellisuuteen opetuksessa ja ohjauksessa. Samat näkökulmat tulivat vahvasti esille myös oheismateriaalina luetusta Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirjasta sekä Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajille -opuksesta, jonka luin kurssilla pitämääni kirjaesitelmää varten. Käsikirja sisälsi mm. joitakin konkreettisia käytännön vihjeitä siitä, miten vuorovaikutuksellisia menetelmiä (lähinnä eri tavoin toteutettuja pari- ja ryhmätehtäviä) voi integroida myös luentotyyppiseen opetukseen. Sainkin tästä joitakin hyviä ideoita siihen, miten voin tuoda vuorovaikutuksellisuutta mukaan omalle uudelle Fonetiikan alkeet -luentokurssilleni, jossa opetusryhmä on suurehko, ja opetus on pääasiassa perinteistä luennointia. Olen kokeillut siellä pieniä pari- ja pienryhmätehtäviä, joiden kautta opiskelijat pääsevät hieman pureskelemaan oppimaansa ja keskustelemaan muiden ryhmäläisten kanssa. Olen huomannut, että tällaiset tehtävät ovat myös hyvä rytmityskeino luennoilla, jotka ovat informatiivisesti tiiviitä. Vertaispalaute tehtävien toteutuksesta ja ajoituksesta oli hyvin positiivista ja kannustavaa. Tekstinymmärtäminen II -kurssillani olenkin jo alusta lähtien käyttänyt runsaasti konstruktivistisia ja yhteistoiminnallisia menetelmiä (ryhmissä pidettäviä esitelmiä lehtiteksteistä, ryhmäkäännöksiä ja -tiivistelmiä, kotitehtävien purkamista parin kanssa, tekstien tyylipiirteiden etsimistä ja analysointia pienryhmissä, jne.). Usein kurssimateriaalina käytettäviä PowerPoint-dioja myös työstetty tuntien aikana yhteistoiminnallisesti koko ryhmän kesken (opiskelijat ovat saaneet tulla kirjoittamaan omia käännösehdotuksiaan, joita on sitten käsitelty ja korjattu yhdessä, jne.). Aiempi tietämykseni vuorovaikutuksellisista, yhteistoiminnallisista, konstruktivistisista ja opiskelijalähtöisistä menetelmistä nojautuu pääasiassa käymääni aineenopettajan koulutukseen. Humpeda-kurssi kuitenkin laajensi ja syvensi aiempaa osaamistani ja auttoi minua mm. hahmottamaan, miten mainittuja menetelmiä voi soveltaa nimenomaan yliopisto-opetuksessa. Koko Humpeda-kurssin käytännön toteutus noudatti mielestäni erinomaisesti näitä oppeja, ja se tarjoaa täten jatkoa ajatellen mieleenpainuvia ja kertaalleen omakohtaisesti testattuja keinoja opetuksen suunnitteluun.
TVT-apuvälineiden (3) tuntemusta paransin kurssin puitteissa osallistumalla Wiki-kurssille lokakuun lopussa. Vielä en ole käyttänyt Wikiä hyväkseni opetuksessani, mutta tarkoitukseni on jatkossa käyttää Wikiä kurssieni opetusmateriaalin (lähinnä PowerPoint-diojen) julkaisemisfoorumina. Tällöin minun ei tarvitse kuormittaa tätä omaa blogisivustoani kurssimateriaaleilla. Kurssien pääsivut tulen luultavasti kuitenkin pitämään toistaiseksi blogissa; yhdistän Wikissä sijaitsevat materiaalisivut sitten niihin linkkien avulla. Toisen idean uusien TVT-apuvälineiden opetuskäyttöön liittyen sain työpajastamme, jota varten Kirsi Luukkanen laati E-lomakkeelle kurssilaisten omakohtaisia kokemuksia kartoittavan ennakkotehtävän. En ole koskaan käyttänyt E-lomaketta mutta sain tuosta idean, että voisinkin ehkä käyttää sitä joskus kurssipalautteen keräämisessä ja ehkäpä myös erilaisissa kursseihin ja HOPS-ohjaukseen liittyvissä opiskelijalähtöisissä tehtävissä (kuten itsereflektoivissa ennakkotehtävissä ja suorituksen yhteenvetotehtävissä). E-lomake tuli tietenkin esille myös kirjaesitelmää varten lukemassani verkko-opetuskirjassa.
Opetuksen vertaisarviointi (4) oli yksi kurssin antoisimpia osioita. Oli todella kiinnostavaa kuulla, miltä esiintymiseni ja PowerPoint-diani vaikuttivat ulkopuolisen silmin, miten rytmitys toimi, miten annetut tehtävät toimivat, minkälainen tunnelma salissa oli, miten opiskelijat vaikuttivat pysyvän mukana, ja mikä oli heidän aktiivisuustasonsa missäkin vaiheessa luentoa, jne. Palaute oli hyvin kannustavaa ja rakentavaa. Vähintäänkin yhtä positiivisesti koin sen, kun pääsin seuraamaan kahden itseäni kokeneemman opettajan luentoja. Kaikki se luontevuus ja joustavuus sekä opetustilanteen ja asiasisältöjen kokonaisvaltainen hallinta tekivät minuun suuren vaikutuksen ja loivat tavoitetta jatkoa ajatellen.
Luonnollisestikin yksi hyvin tärkeä puoli kurssia oli vuorovaikutus muiden opettajien kanssa (5). Keskustelu lähiopetuskerroilla oli vireää ja rikastuttavaa. Myös epäviralliset keskustelut kahvitaukojen aikana ja ryhmätehtävien suunnittelusessioiden yhteydessä olivat usein hyvin antoisia. Kurssilla tutustui eri aloja edustaviin ja uransa eri vaiheessa oleviin oman tiedekunnan opettajiin, joista useimpiin ei varmaankaan olisi missään muissa yhteyksissä tullut tutustuneeksi
.
Suurin heikkouteni kurssilla oli varmaankin se, että useimmiten en osallistunut koko ryhmän kesken käytyihin keskusteluihin kovin aktiivisesti, koska en ole sitä ihmistyyppiä, jonka on helppo tuoda itseään esille vähänkään suuremmassa ryhmässä. Seurasin kuitenkin koko ajan keskusteluja keskittyneesti, ja ne herättivät minussa paljon ajatuksia sekä tuntien aikana että niiden jälkeen. Pienryhmissä sen sijaan keskustelin mielestäni aktiivisesti, koska pienen porukan kesken on selvästi helpompaa esittää omia mielipiteitään ja kommentoida muiden kannanottoja.
KURSSIN ETENEMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT KRONOLOGISESSA JÄRJESTYKSESSÄ
- Pe 26.9.2008: Humanistisen tiedekunnan opetuksen kehittämispäivä. Kurssin suorittaminen edellyttää mm. osallistumista yhteen opetukseen liittyvään koulutusseminaariin tai vastaavaan. Itse suoritin tämän kohdan pois alta jo ennen kurssin alkua osallistumalla humanistisen tiedekunnan opetuksen kehittämispäivään, jonka teemana oli tutkintovaatimusten suunnittelu.
- Pe 3.10.2008: 1. lähiopetuskerta. Ohjelmassa esittäytymistä, tutustumista, kurssin alustavaa suunnittelua sekä ryhmittäytymistä tulevaa pienryhmätyöskentelyä ajatellen.
- Ke 22.10.2008 – to 23.10.2008: Wiki-kurssi. Päätin suorittaa Humpedaan liittyvän TVT-osuuden osallistumalla humanistisen tiedekunnan järjestämälle Wiki-kurssille.
- Pe 31.10: 2. lähiopetuskerta. Ryhmittäytyminen vertaisarviointiporukoihin. Biggsinin video ja keskustelua sen pohjalta. Kirja-arvioista ja työpajoista sopiminen. Snellmanin esittely.
- Pe 28.11: 3. lähiopetuskerta. Olin tämän lähiopetuskerran poissa. Osallistuin kuitenkin (Japanista käsin) Vuorovaikutus-ryhmämme Käsikirja-raportin tekemiseen. Raporttimme löytyy ryhmämme Wiki-sivustolta kohdasta ‘Keskustelua Yliopistopedagogiikka-kirjasta’.
- Pe 23.1: 4. lähiopetuskerta. TALK-ryhmän työpaja, jossa esitettiin näytelmän muodossa erilaisia tapoja opettaa aspektia eritasoisille kohderyhmille. Näytelmässä nostettiin myös esille, humoristiseen tyyliin, erilaisia opetusryhmän ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä piirteitä. Työpajan palautekeskustelu. Kolme kirjaesitelmää.
- Pe 6.2: 5. lähiopetuskerta. Avotaivutus-ryhmän työpaja, jossa käsiteltiin eri aloihin liittyvien konkreettisten opetusesimerkkien kautta tutkimuksen ja opetuksen suhdetta. Työpajan palautekeskustelu. Kaksi kirjaesitelmää, joista toinen oli omani. Keskustelua Snellmanin “Akateemisesta opiskelusta” -tekstistä. Lukuraporttini Snellmanin tekstistä on liitetty tähän sivuun liitetiedostona (ks. sivun alareuna).
- Pe 6.3.2009: 6. lähiopetuskerta. Meidän Vuorovaikutus-ryhmämme työpaja, jossa käsiteltiin ohjausta mm. ennakkoon tehdyn nettikyselyn avulla, eri maailmojen kohtaamista kuvaavan videon kautta sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun keskittyvien ryhmätöiden kautta. Työpajamme lisäksi ohjelmassa oli mm. kolme kirjaesitelmää sekä keskustelua seminaarista yliopiston opetusmuotona.
- Ma 16.3.3009: Vertaispalauteopetuskerta: Kävin Elina Wariksen kanssa seuraamassa Tomi Huttusen pitämää “Kulttuurisemiotiikka – Venäläinen teoria” -kurssiin kuuluvaa luentoa. Luennon jälkeen pidimme kolmistaan palautekeskustelun.
- Ti 17.3.2009: Vertaispalauteopetuskerta: Elina Waris ja Tomi Huttunen kävivät seuraamassa “Fonetiikan alkeet” -kurssini toista luentokertaa. Luennon jälkeen pidin palautekeskustelun Elina Wariksen kanssa. Tomi Huttunen lähetti (hyvin perusteellisen ja kannustavan) palautteensa jälkikäteen sähköpostitse.
- Ti 24.3.2009: Vertaispalauteopetuskerta: Kävin Tomi Huttusen kanssa seuraamassa Elina Wariksen “Perhehistorian menetelmäkurssin” luentoa. Elina Waris ja Tomi Huttunen pitivät luennon jälkeen palautekeskustelun. Minun piti kiirehtiä pitämään omaa luentoani, joten lähetin palautteeni Elina Warikselle jälkikäteen sähköpostitse.
- Pe 3.4.2009: 7. lähiopetuskerta. Eino Kaila -palkitun Kaj Öhrnbergin vierailijaluento yliopisto-opetuksesta. Lisäksi ohjelmassa oli mm. käytännön asiaa kurssisuorituksen loppuun saattamisesta, yksi “kirja-arvio” (hyvin soveltava sellainen…), opetuksen vertaispalautteen purkamista sekä yleistä keskustelua palautteen antamisesta.
- Ke 13.5: Palautekeskustelu