Luennoin aiheesta “Keskustelunanalyysi ja prosodiantutkimus” HY:n romaanisten kielten laitoksen järjestämällä Kielitieteen menetelmät -kurssilla (Rra 306) pe 28.9.2007 klo 12-14 (U40 sali 18).
Luennon PowerPoint-diat ja ojennemateriaali löytyvät alla olevista linkeistä. Luennon lisämateriaaliksi tarkoitetut artikkelit (Hakulinen 1997; Ogden, Hakulinen & Tainio 2004) ovat saatavilla kopioitaviksi avolokerostani (Metsätalon 5. krs).
Alla olevan lomakkeen kautta voi antaa palautetta luennosta ja/tai esittää kysymyksiä luennoitsijalle. (Huom! Lähetetyt kommentit jäävät näkyviin sivustolle. Palautetta antaessasi voit myös tahtoessasi käyttää nimimerkkiä; sähköpostiosoite ja omien kotisivujen osoite eivät ole pakollisia kenttiä.)
Hei!
Sellainen lisäys vielä luennon sisältöön, että ‘aha’, ‘ai’, ‘mm’, ‘joo’, ‘no’ ja ‘niin’ -tyyppisiä partikkeleita kutsutaan usein ‘dialogipartikkeleiksi’! Ne siis toimivat vuorovaikutuksen ohjailun välineenä ja voivat muodostaa vuoron yksinkin. Sen sijaan ‘lausumapartikkeleiksi’ kutsutaan sellaisia sanoja kuin ‘entä’, ‘näet’, ‘ettäs’, ‘senkun’, ‘mut’ ja ‘ja’ sekä liitepartikkelia ‘-ko ~ -kö’ (puheessa joskus myös -ks), jotka osoittavat, millä tavoin niitä seuraava ilmaus liittyy meneillään olevaan puheeseen.
Vastasin siis tältä osin luennolla esitettyyn kysymykseen hieman harhaanjohtavasti, koska kysymys taisi silloin olla nimenomaan sellaisista partikkeleista, jotka voivat yksinään muodostaa vuoron: niitä kutsutaan siis ‘dialogipartikkeleiksi’ eikä ‘lausumapartikkeleiksi’.
Ja vielä edelliseen lisäys: kuten jo luennolla sanoinkin, myös ‘diskurssipartikkeli’-termiä kyllä käytetään (mikä taisikin olla luennolla esitetty alkuperäinen kysymys).